Koiran hankkiminen merkitsee 10—15 vuoden sitoutumista. Se ei saa koskaan tapahtua päähänpiston tai vain lasten toiveiden perusteella. On yhdessä selvitettävä, mitä koiran ottaminen käytännössä merkitsee.

Koirasta aiheutuu paljon vaivaa ja siitä huolehtiminen vaatii aikaa joka päivä. Sitä on ulkoilutettava useita kertoja päivässä, satoi tai paistoi, sen on saatava johdonmukaista tapakasvatusta ja sen kanssa on leikittävä. Koiran hoitoa ei voi jättää lasten vastuulle. Koirankarvat ja kuraiset tassunjäljet kuuluvat luontaisetuna koiranomistajan kotiin.

Koiran hankintahinta on aina vain pieni osa koiranpidon kuluista. Koira ei elä pelkillä ruuantähteillä. Se on lisäksi rokotettava, sen on saatava eläinlääkärin hoitoa tarvittaessa ja se on ehkä vietävä maksulliseen hoitolaan lomamatkojen ajaksi.

Vilkkaan pennun aikuistuminen kestää pari vuotta. Toistuva riehuminen ja tuhovimma yksin ollessa eivät kuitenkaan ole osoitus luonneviasta eivätkä syy luopua koirasta "pitovaikeuksien" takia, vaan se on merkki siitä, että koirasi kaipaa enemmän toimintaa, seuraasi ja aikaasi.

Et kai aio päästä kaikesta vaivannäöstä antamalla koiran asua häkissä pihan perällä? Siinä tapauksessa älä ota koiraa. Myöskään parveke ei ole koiran säilytyspaikka ja koiran säilyttäminen kuljetushäkkiin teljettynä on kielletty.

Koira ei ole esine, joka voidaan hankkia muodin vuoksi tai hienon ulkonäön perusteella, eikä se ole leikkikalu, joka otetaan esille silloin kun huvittaa. Koiran pitää saada olla ihmisten seurassa silloin, kun isäntäväki on kotona.

Harkitessasi koiran hankkimista tutustu koirakirjallisuuteen ja internetsivuihin mahdollisimman monipuolisesti ja kysele lisätietoja asiantuntijoilta.

Koiran hankinta

Älä valitse koiraa pelkän ulkonäön perusteella. Ota ensin selvää kunkin rodun luonteesta, liikunnantarpeesta ja toiminnanhalusta, metsästysvaistosta, rotukohtaisista sairauksista, turkinhoidon työläydestä ynnä muusta. Suomessa on yli 200 koirarotua. Sekarotuisenkin pennun vanhemmista pitäisi yrittää ottaa selvää, jotta sen ominaisuuksia voisi ennakoida.

Pentua ei saa erottaa emostaan ennen seitsemän viikon ikää. Koiran kaupasta tai luovutuksesta pitää aina tehdä kirjallinen sopimus. Älä osta pentua, jota et saa tavata emonsa kanssa sisällä niissä tiloissa, joissa se on siihen asti muutenkin elänyt. Muuten voi olla, että pennun emo joutuu elämään pennuntekokoneena kammottavissa oloissa ja lisäksi voit saada sairaan koiran.

Siisteyskasvatus ja hoito

Pennun saavuttua matot on syytä kääriä pois muutamaksi kuukaudeksi turhien harmien välttämiseksi. Sisäsiisteyden oppiminen on yksilöllistä. Toisilta siihen menee kuukausia. Pennun pitää päästä ulos 7—8 kertaa päivässä, aikuisen koiran vähintään kolme kertaa.

Pentu viedään nopeasti tarpeilleen aina kun se on herännyt, syönyt tai tulee päämäärättömän levottomaksi. Sitä kehutaan heti, kun se on tehnyt tarpeensa oikeaan paikkaan. Vahingon sattuessa pennun nenää ei missään tapauksessa saa työntää jätöksiin, niin kuin ennen vanhaan usein tehtiin. Koiran ulkoiluttajan on huolehdittava siitä, ettei koirankakkaa jää jalkakäytäville, ulkoiluteille tai nurmikoille. Piittaamattomuus tässä asiassa kostautuu yhä useampien ihmisten koiravastaisuutena ja yhä lisääntyvinä koirakieltoina. Huomaavainen ulkoiluttaja korjaa jätökset pussiin ja vie pussin lähimpään roskikseen.

Koiranomistajan on muistettava hoitaa koiransa kaikin puolin siten, ettei ympäristöllä ole aihetta valituksiin. Omistaja on aina vastuussa koirastaan.

Erityisesti taajamassa asuvan koiran on opittava suhtautumaan luontevasti toisiin koiriin. Leikkiminen toisten koirien kanssa on pennulle tärkeää sekä henkisesti että ruumiillisesti.

Pennulla pitää olla oma, pehmustettu makuupaikka. Nukkuvaa pentua ei saa häiritä, ettei se tule ärtyisäksi.

Pentu pitää alusta alkaen totuttaa säännölliseen kynsien leikkaamiseen, kampaamiseen ja harjaamiseen sekä korvien ja suun tarkastamiseen. Joidenkin rotujen turkki vaatii jopa päivittäistä hoitoa, monien vähintään viikoittaista. Pitkää turkkia ei saa päästää takkuiseksi. Takut aiheuttavat tuskallista ihon kiristystä, haavoja ja ihotulehduksia.

Kynnet on leikattava säännöllisesti kerran pari viikossa heti pennusta alkaen. Kynttä ei saa leikata liikaa ja leikkaamista varten on järkevää ostaa todella hyvät kynsileikkurit. Halvemmat ovat etenkin isommilla koirilla monesti jääneet kertakäyttöesineiksi ja siten tulleet vieläkin kalliimmiksi.

Kynnen oikea lyhentämistapa:

Tyhjä osa leikataan kärjestä pois. Se on täyttä sarveisainetta eikä sisällä hermoja. Jos kynsiä leikataan harvoin, kasvavat hermokanavat varsin pitkälle kärkeen.

Koiran hampaiden harjausta suositellaan, sillä mitä enemmän koirat saavat pehmeää ”mussua” syödäkseen, sen helpommin niillekin muodostuu hammaskiveä ja reikiä.

Puruluut antavat erittäin hyvää ja terveellistä voimistelua niin isoille kuin pienillekin koirille ja pitävät samalla hampaat puhtaina.

Mikäli koirallesi kuitenkin muodostuu hammaskiveä, voit yrittää poistaa sitä itsekin rapsuttamalla hammasta peukalon kynnellä tai lusikan reunan avulla. Usein tämä on koirasta epämiellyttävää, mutta kun pennusta saakka totutat koirasi käsittelyyn, ei se niin hankalaa olekaan. Usein hammaskiven poiston suorittaa eläinlääkäri, joka rauhoittaa koiran ja voi täten puhdistaa hampaat tarkemmin.

Iho on sekä ihmisen että eläimen suurin elin ja siksi siitä kannattaa pitää hyvää huolta. Usein kysytään, miten usein lemmikin saa pestä. Yleisohje on yksinkertainen: likaisen koiran voi aina pestä. Kuran voi huuhtoa vedellä, mutta jos koira on todella likainen, pitää pesuaineena käyttää vain lemmikeille kehitettyjä hoitotuotteita.

Pitkäkarvaiset koirat on harjattava ja kammattava huolellisesti päivittäin, jottei niitten turkki takkuunnu. Harjaaminen ja kampaaminen tekee hyvää myös lyhytkarvaisen koiran turkille ja poistaa irtokarvoja.

On tärkeä valita eläimen iholle sopiva shampoo. Koiran ja ihmisen iho on usealla tavalla erilainen; koiran iho on muun muassa emäksisempi sekä ohuempi kuin ihmisellä. Tämä selittää miksi ihmisen shampoo ei ole sopiva koiran iholle.

Opeta pentu alusta alkaen jäämään yksin kotiin. Totuta se myös matkustamaan rauhallisesti erilaisissa liikennevälineissä. Koiran leluiksi sopivat mm. pallot, vetorenkaat ja luut. Pehmeistä muovisista leluista koira voi nielaista palasia.

Ruokinta

Pienelle pennulle annetaan 4—5 ateriaa päivässä. Vähitellen annoksia harvennetaan ja suurennetaan. Puolivuotiaasta lähtien koiralle riittää kaksi ateriaa päivässä. Aikuinen terve koira tulee toimeen yhdellä aterialla, mutta kaksikin ateriaa voi antaa.

Muistathan, että koira ja kissa eivät voi syödä samoja ruokia, vaan niille on molemmille omat valmisteensa.

Nopeasti kasvava iso koira altistuu luuston kehityshäiriöille jos ruokinta ei ole oikeanlaista. Pentu ei kehity normaalisti pelkällä puurolla ja perunalla.

Nykyään on tarjolla erittäin hyviä, korkealaatuisia teollisia koiranruokia, joten helpoin käytännön ratkaisu koiran ruokintaan on tällainen korkealaatuinen valmismuona, kuivapapanoiden tai tölkkiruoan muodossa.

Laadukkaita teollisia koiranruokia voi ostaa eläinlääkäriasemilta ja lemmikkieläinliikkeistä. Koiranruoista löytyy omansa pennuille, aikuisille, aktiivisille koirille sekä vanhoille koirille. Joiltain valmistajilta löytyy erilliset ruoat myös suurten rotujen ja pienten rotujen pennuille. Lisäksi on olemassa erikoisdieettiruokia esimerkiksi allergisille eläimille.

Korkealaatuisiin valmisruokiin on ravinteet, vitamiinit ja hivenaineet laskettu oikeissa suhteissa, joten koira saa tarvitsemansa aineet, eikä kärsi puutostiloista, muttei myöskään liikasaannista. Kotiruoan syöttämisen kanssa vitamiinien, hivenaineiden ja muiden ravinteiden oikeiden määrien laskeminen jokapäiväisiin annoksiin on hankalaa ja koira saattaa saada jotakin ainetta joko liikaa tai liian vähän. Tämä taas voi johtaa vakaviinkin sairauksiin, mm. sydämessä, luustossa, maksassa ja munuaisissa.

Hyvään lopputulokseen voidaan päästä sekä pelkällä valmisruualla että kotiruualla tai niitä yhdistelmällä.

Kotiruoka ei tarkoita niitä jätteitä, mitä perheen aterioilta jää, vaan tarkoituksella koiralle valmistettua ruokaa.

Koiranruokareseptejä (ohjeita löytyy paljon netistä, hyviä ja huonoja) tässä hyväksi todettu:

 Yrjölän puuro

1 dl ohrasuurimoita
1 dl tattarisuurimoita
1 dl hirssisuurimoita
1 dl luonnonriisiä
500 gr. lihaa/mahaa
raastettua porkkanaa tms.

Laita suurimoainekset ja 2 l vettä vuokaan, anna liota yön yli, hauduta n. 150–200 asteisessa uunissa noin kaksi tuntia.
Puuroon voit myös lisätä esim. öljyä.

Liha lisätään aina kypsennettyyn puuroon raakana, yleensä käytetään naudanmahaa

(mahaa ei kannata erehdyksessä kypsentää, haju on melkoinen...).

Vanha koira tarvitsee enemmän korkealaatuista valkuaista ja vähemmän energiaa kuin nuori.
Piimä on hyvää koirankin vatsalle. Luista koira ei saa ravintoa, mutta isojen luiden kaluaminen on hyvää ajankulua ja estää hammaskiven syntymistä.

Koiraa ei saa päästää lihavaksi sen enempää pentuna kuin aikuisenakaan. Lihava koira ei ole onnellinen, sillä lihavuus vaikeuttaa liikkumista, aiheuttaa monenlaisia sairauksia ja lyhentää koiran ikää.
Koiralla pitää aina olla tarjolla puhdasta juomavettä. 

Liikunta

Pienikin pentu tarvitsee ulkoilua ja nauttii selvästi saadessaan kulkea ja telmiä pihalla ja haistella metsän ihmeellisiä hajuja. Anna sille ihmeessä mahdollisuus tähän niin usein, kuin vain itse ehdit. Tee se kuitenkin pennun säännöillä – ei kuntolenkkejä alle kuuden kuukauden ikäiselle pennulle. 

Eläinsuojeluasetuksessa määrätään, että koiran liikunnantarpeen tyydyttämisestä on huolehdittava. Sovita liikunnan määrä koiran mukaan tervettä järkeä käyttäen. Pentua ei saa rasittaa eikä lenkkeilyttää liikaa. Tervettä aikuista koiraa ei yleensä pysty jalkaisin rasittamaan liikaa. Vasta 10 - 12 kuukauden ikäiselle voidaan ryhtyä tarjoamaan pyörää harjoituskumppaniksi - sitä ennen kävelyä ja mahdollista hölkkää isännän seurassa. Rotukohtaisia eroja luuston kehityksessä, ota selvää ennen kuin aloitat!

Vasta kun luuston kehitys on valmis, voidaan todella ryhtyä kehittämään lihaksistoa, harjoittelemaan tulevia vetoretkiä varten jne. Tässäkin on syytä seurata kohtuutta ja aloittaa 3 - 5 km lenkeistä 3 - 4 kertaa viikossa. Kuukauden kuluttua voidaan lenkkien pituutta jo lisätä aina 10 km/päivä saakka ja puolentoista vuoden ikäiselle voidaan tarjota jopa tyhjää ahkiotakin vedettäväksi - jos lunta sattuu olemaan.

Tällä tavoin ystäväsi kanssa lenkkeillen saat siitä fyysisesti kestävän, terveen, henkisesti vahvan ja luotettavan kumppanin moniksi, moniksi vuosiksi eteenpäin.

Myöskään pienirotuisen koiran lenkkeilyä ei sovi unohtaa. Usein kun pieni koira on totutettu pitempiin lenkkeihin, nauttii se myös jopa 10 km mittaisista kävelylenkeistä. Niin pienen kuin suurenkin rodun tulee vähitellen totuttautua pitkiin lenkkeihin.

Mikäli koirasi ajan myötä alkaa liikkua huonosti tai sen vauhti hidastuu, voi syynä olla lihaksiston jumiutuminen raskaista tai yhtäkkisistä, pitkistä rasituksista. Vanhaa, kipeää tai ylipainoista koiraa ei saa pakottaa kävelemään kovempaa kuin se jaksaa.

Koirasi nauttii, kun hierot sitä lenkin tai treenin jälkeen. Apua saat myös eläinfysioterapeuteilta, joita alkaa olla jo lähes jokaisessa suuremmassa kaupungissa. Myös koiran polvet ja lonkat on syytä kuvauttaa eläinlääkärillä.
Metsästyskoiran kunnosta on huolehdittava ennen metsästyskautta. Tarhassa viruneen tai lihoneen koiran vieminen kylmiltään metsälle on eläinrääkkäystä.

Koira kaipaa toimintaa. Estehypyt, palloleikit, etsimisharjoitukset ja erilaisten temppujen harjoittelu pitävät koiran iloisena, estävät sen pitkästymistä ja vahvistavat sen kiintymystä omistajaansa.

Koiraa ei saa päästää juoksentelemaan yksinään ilman valvontaa. Useimmilla koirilla on metsästysvaisto, vaikka se ei kotioloissa ilmenisikään.

Koulutus

Koira on laumaeläin ja ihmisen on oltava lauman johtaja. Koiran kunnioitus hankitaan johdonmukaisella käsittelyllä pennusta alkaen, ei kovakouraisella kurilla. Parhaat tulokset saadaan ystävällisellä, leikin varjolla tapahtuvalla koulutuksella eikä pakolla.

Kaikkein tärkeintä on, että koirasi oppii tulemaan kutsusta iloisesti luokse. Harjoittele tätä paljon ja koiralle mieluisalla tavalla. Älä milloinkaan toru tai rankaise koiraa, kun se tulee luoksesi, silloinkaan kun se on ollut luvattomissa puuhissa!

Koira nauttii oppimisesta ja osaamisesta. Ota selvää, järjestetäänkö paikkakunnallasi koirien koulutustilaisuuksia.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa koiran koulutusta. Mitä paremmin koirasi tottelee, sitä enemmän vapautta voit sille antaa.

Kasvatus ja koulutus ovat sovitettava koiran luonteen ja ominaisuuksien mukaan. Koiran tapakasvatus ja helpot tottelevaisuusharjoitukset aloitetaan jo pennusta, mutta pennulta ja nuorelta koiralta ei voi vaatia pitkää keskittymistä eikä ehdotonta tottelevaisuutta.

Sairaudet

Kun pentu on tullut taloon, se on madotettava ja rokotettava. Pentu saa lähes aina suolinkaisia emostaan jo sikiövaiheessa, joten se on madotettava aluksi monta kertaa lyhyin väliajoin. Aikuinen koira madotetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Pennulle otetaan rokotukset eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Rokotukset on uusittava säännöllisesti koiran koko elämän ajan. Se voi joutua maksamaan hengellään rokottamisen laiminlyönnin. Itseään vähän väliä rapsuttelevalla tai jatkuvasti karvanlähtöisellä koiralla voi olla täitä tai muita ulkoloisia. Täit ovat yllättävän yleisiä ja ne tarttuvat helposti. Loiset häädetään apteekista saatavilla aineilla tai eläinlääkärin antamalla loispiikillä.

Jos koira ravistelee tai raapii korviaan tai pitää päätä vinossa, sillä on todennäköisesti korvatulehdus tai korvapunkkeja. Käänny eläinlääkärin puoleen.

Punoittavat ja vuotavat silmät ja silmien hankaaminen ovat merkkejä silmätulehduksesta tai muista silmävaivoista. Takapuoltaan vetävää koiraa vaivaavat ärtyneet anaalirauhaset. Pahanhajuinen hengitys on merkki ientulehduksesta. Jos vaivat eivät ota parantuakseen, turvaudu eläinlääkärin apuun.

Narttukoiran ei tarvitse saada pentuja. Jos juoksuajat kiusaavat, nartun voi steriloida. Nartuilla usein esiintyvä valeraskaus on hormonihäiriö, joka ei lopu pentujen teettämisellä.

Sairastunut tai loukkaantunut koira pitää toimittaa eläinlääkärin hoitoon. Ihmisten lääkkeitä ei saa omin päin antaa koiralle.

Vanhan koiran tulee saada kuolla kunniallisesti eikä sille saa aiheuttaa kärsimystä pitkittämällä sen elämää itsekkäistä syistä.

Ulkona asuva koira

Koiralla on oltava myös kunnon lämmitettävä koppi tai muu hyvä lepopaikka, jossa sillä on riittävä suoja säätä vastaan. Kopin on oltava vedoton ja hyvin maasta eristetty. Kopin katon tulisi olla avattava ja loiva, niin että koira voi oleskella sen päällä. Harjakattoinen koirankoppi ei ole yhtä hyvä. Jos koira ei viihdy kopissaan, se ei ehkä näe sieltä haluamaansa suuntaan. Kokeilemalla voi asian saada korjatuksi.

Ihmisten kulkureitin lähelle kiinnitetty juoksulanka on monelle koiralle mieluisampi ratkaisu kuin tarha, jonka verkko eristää koiran ihmisistä.

Jos koira asuu tarhassa, on esim. 20-kiloisen koiran tarhan koon oltava maa- ja metsätalousministeriön määräysten mukaan vähintään 8 neliömetriä ja kahden 30-kiloisen koiran vähintään 14 neliömetriä.

Vähimmäiskoko kertoo vain tarhan pienimmän sallitun koon — hyvä tarha on selvästi suurempi.

Tarhaa ei saa sijoittaa pihapiirin perimmäiseen nurkkaan eikä rakennuksen taakse, sillä määräysten mukaan koiralla on oltava kuulo- ja näköyhteys ympäristön tapahtumiin.

Ainoastaan muutamat rodut soveltuvat jatkuvasti ulkona pidettäviksi. Jos koirasi viihtyy ulkosalla, sillä tulee olla kunnollinen koppi ja juoksulanka tai tilava tarha.
Eläinsuojeluasetuksessa määrätään, että koiraa saa pitää vakituisesti ulkona tietylle paikalle kytkettynä vain asuttuna olevan asuinrakennuksen välittömässä läheisyydessä. Alle vuoden ikäistä koiraa saa vain tilapäisesti pitää kytkettynä ulkona tietylle paikalle.

Eläinsuojelumääräysten mukaan koiran on päästävä liikkumaan juoksulangan suunnassa vähintään 10 metriä ja siitä sivusuuntiin vähintään 2 metriä kummallekin puolelle.

Juoksulangan tulee olla varustettu "stopparilla" siten, että ketju ei pääse kiertymään puun tms. ympärille. Kaulapannan tulee olla riittävän leveä ja säädettävä. Se ei saa olla metallinen eikä kuristava.

Koiraa ei saa unohtaa tarhaan tai liekaan. Ministeriön määräyksissä sanotaan, että koiralla on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ja koiran liikunnantarpeen tyydyttämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Koiraa ei koskaan saa jättää umpinaiseen autoon aurinkoisella säällä. Autossa, jonka ikkunat ovat kiinni, nousee lämpötila todella nopeasti. Yritä aina löytää autolle varjoisa parkkipaikka. Jos sinun kuitenkin on pakko jättää koira autoon, avaa kaikki ikkunat mahdollisimman paljon auki. Eläintarvikeliikkeistä voi ostaa ”ikkunaverkon”, jonka ansiosta takaikkunan voi jättää puoliksi auki, eikä silti koira pääse ulos, eivätkä rosvot sisään.

Hanki tietoa

Mitä enemmän tietoa hankit asioista, sitä paremmin pystyt ymmärtämään, hoitamaan ja opettamaan koiraasi. Internet tulvii koira-asiaa ja koirakirjoja ja -lehtiä saat kirjastoista, kioskeilta, kirjakaupoista ja kennelyhdistyksiltä.

Voit rakastaa koiraasi kuin lastasi mutta muista että koiran tulee saada olla koira.

http://www.koirat.com/koirarodut.phtml
http://kennel.fi/rodut/

http://www.kennelliitto.fi/fi

http://www.sey.fi/elaintietoa/koira   
tekstin kokosi/muokkasi Leena Aho

            http://wwwb.mmm.fi/el/julk/tavlemmikki.html